Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (LYTP, 759/2004) sääntelee työnantajan oikeutta käyttää kameravalvontaa. Laissa on selkeät pykälät siitä, milloin kameravalvonta on sallittua, miten siitä on neuvoteltava ja mitä tietoja työntekijöille on annettava.
Milloin työnantaja saa asentaa kameran?
Kameravalvonta työpaikalla on sallittua, kun:
- Sen tarkoituksena on turvallisuuden toteuttaminen tai omaisuuden suojaaminen
- Salainen valvonta on perusteltua vain, jos on syytä epäillä vakavaa rikosta eikä muut keinot riitä
- Valvonta ei kohdistu tiettyyn työntekijään vaan yleisesti alueeseen
Kameravalvontaa EI saa käyttää:
- Työtehon tai suoriutumisen seuraamiseen
- Taukotiloissa, pukuhuoneissa, WC:ssä tai muissa vastaavissa tiloissa
- Kauppakassan PIN-näppäimistön kuvaamiseen
Yhteistoimintamenettely – pakollinen askel
Ennen kameran asentamista työnantajan on:
- Käytävä yhteistoimintaneuvottelut (yt-neuvottelut) henkilöstön edustajien kanssa
- Sovittava, mihin kameravalvontaa käytetään
- Ilmoitettava kirjallisesti valvontakäytänteistä
Pienissä yrityksissä (alle 30 henkilöä) vastaavat asiat käsitellään suoraan työntekijöiden kanssa.
Tiedottamisvelvoite
Työnantajan on kerrottava työntekijöille kameravalvonnasta:
- Järjestelmän olemassaolo
- Mitkä alueet ovat valvottuja
- Kuka pääsee katsomaan tallenteita
- Kuinka kauan tallenteita säilytetään
- Missä tilanteissa tallenteita käytetään
Kyltti valvottavalla alueella on minimivaatimus, mutta kirjallinen ilmoitus on suositeltavaa.
Tallenteiden käyttö
Työnantaja voi käyttää kameravalvonnan tallenteita:
- Rikosepäilyn selvittämiseen – esimerkiksi varastelun todentamiseen
- Turvallisuuspoikkeaman dokumentointiin – esimerkiksi tapaturman olosuhteiden selvittämiseen
- Kulunvalvonnan tukena – kuka on ollut paikalla ja milloin
Tallenteita ei saa käyttää työtehon mittaamiseen tai suoriutumisen arviointiin, vaikka kamera käytännössä tallentaisi myös työtä.
Käytännön esimerkkejä
Sallittuja tilanteita
- Kassakoneen alueen kuvaaminen myymälässä
- Varaston sisäänkäynnin valvonta
- Parkkihallin kuvaaminen
- Ulko-ovien ja porraskäytävien valvonta
Kiellettyjä tilanteita
- Kamera, joka on suunnattu yksittäisen työntekijän työpisteeseen jatkuvasti
- Kamera taukohuoneessa tai ruokalassa
- Etätyöntekijän kotitoimiston kuvaaminen verkkokameran kautta
- Pukuhuone tai WC
Tekoälyanalytiikka ja LYTP
Uudet AI-analytiikkaominaisuudet, kuten henkilön jäljitys (person tracking) tai käyttäytymisanalyysi, voivat muuttaa tavanomaisen kameravalvonnan tosiasialliseksi työntekijäseurannaksi. Tällöin LYTP:n rajoitukset koskevat suoraan järjestelmää.
Security.fi:n opas kameravalvontaan työpaikalla, jossa käsitellään myös juridiset reunaehdot.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko työnantaja asentaa kameran ilman yt-neuvotteluja?
Teknisesti on mahdollista, mutta se on lainvastaista. LYTP:n mukainen yhteistoimintamenettely on pakollinen ennen kameravalvonnan käyttöönottoa. Rikkomuksesta voi seurata hallinnollinen sakko ja tallenteita ei saa käyttää oikeudessa.
Saako työnantaja katsoa tallenteita milloin tahansa?
Tallenteiden katsomiselle on oltava peruste. Satunnainen selailu ei täytä LYTP:n edellytyksiä. Tallenteita voi katsoa, jos on tapahtunut jotain, minkä selvittämiseksi tallenteesta voi olla apua.
Voiko yksittäinen esimies katsoa alaistensa kameravalvontatallenteita?
Vain jos hänelle on erikseen myönnetty katseluoikeus ja tallenteen katsomiselle on asiallinen peruste. Tallenteisiin pääsy on rajattava vain niihin henkilöihin, jotka todella tarvitsevat niitä.